Skijoring: Villi talviseikkailu, josta et ole koskaan kuullut

Adrenaliinia janoavien ihmisten voi olla vaikeaa löytää talvikaudella jotain uutta kokeiltavaa. Ehkä olet jo vallannut alppihiihdon, lumilautailun, luonnonkelkka-ajon ja jopa muutamia vuorenhuippuja. Mitä seuraavaksi?

Skijoring voi olla talvilajien villein ja erikoisin kokemus.

Skijoringin historia

Kaikki alkoi 1800-luvun kultaryntäyksestä. Kotiin palanneet kullankaivajat toivat mukanaan uuden liikkumismuodon koiravaljakoilla, jota pohjoisen Amerikan alkuperäiskansat olivat käyttäneet. Skandinaviasta lähtöisin olevat maahanmuuttajat puolestaan toivat Amerikkaan tradition, jossa hevosia valjastettiin rekiin ja jopa suksiin.

Porokilpailut skijoringin merkeissä pohjoisten alueiden etnofestivaalilla

Ensimmäiset maininnat eläimen käyttämisestä vetoapuna “suksilla” liikuttaessa löytyvät tuhansia vuosia vanhoista persialaisista dokumenteista. Näissä viitattiin koiriin, ja tapahtumat sijoittuivat Altain, Mongolian ja Kazakstanin alueille.

Itse sana skikjøring on norjalaista alkuperää ja tarkoittaa “hiihtoa”. Alun perin tätä käytettiin apuvälineenä postin jakeluun ja metsästäjien ansojen tarkastamiseen. Vetovoimana käytettiin vuosisatojen ajan poroja, hevosia ja koiria. Kun moottorikelkat ja hiihtohissit tulivat, skijoringista kehittyi itsenäinen urheilulaji.

Skijoringin urheiluhistoria näyttää pääpiirteissä tältä:

1900-luvun alussa ratsastukseen perustuva skijoring levisi Pohjois-Amerikkaan. New Yorkin osavaltiossa, Lake Placidissa, se oli jo vuonna 1915 suuri viihdemenestys ja valloitti myöhemmin Dartmouthin talvikarnevaalin.
Ranskassa ja Sveitsissä sen suosio huipentui vuosina 1912–14, ja 1950–60-luvuilla eurooppalaiset alkoivat yhdistää suksia myös moottoripyöriin ja autoihin.
Vuonna 1928 lajia esiteltiin talviolympialaisissa yhdessä sotilaspartioiden kisojen kanssa. Toiset lähteet mainitsevat vuodet 1901.
Ensimmäinen kilpailu talviolympialaisissa vuonna 1928
Vuonna 1930 Wyomingin ja Coloradon osavaltioissa järjestettiin parikilpailuja lumisilla vuoristoseutujen pääkaduilla.
Vuosi 1936. New York
Toisen maailmansodan jälkeen kotiin palanneet 10. divisioonan “sotilaat suksilla” kehittivät lajia merkittävästi Yhdysvalloissa ja loivat perusteet ammattilaisturnauksille.
Vuosi 1964 North Oaksissa
Nykyisin Euroopan skijoringin keskus on Sveitsin St. Moritz, jossa järjestetään White Turf -tapahtuma. Siinä on luvassa myös lumiratsastusta, kilpa-ajoja ja muita erikoisia talvilajeja. Yhdysvalloissa suurimmat kilpailut pidetään Coloradossa, Montanassa, Oregonissa, Wisconsinissa ja Etelä-Dakotassa. Erityisen suosittua on skijoring koirilla ja hevosilla.
IFSS, eli Kansainvälinen koiravaljakkourheilun liitto (päätoimisto sijaitsee Brysselissä, Belgiassa), sponsoroi joka vuosi skijoringin maailmanmestaruuskilpailuja koirilla. IFSS pyrkii aktiivisesti saavuttamaan IOC:n jäsenyyden.
Laji saatetaan lisätä olympialaisiin vuonna 2026, vaikka skijoring-mestarit ovat saaneet kunniaa eri puolilla maailmaa jo vuosikymmeniä. Tätä tavoitetta edistävät järjestöt Skijor International, LLC ja Skijor USA.

Skijoring koirilla

Rakastat suksia. Sinulla on koira, joka painaa yli 15 kiloa. Siinä kaikki — voit aloittaa skijoringin! Tämä on tiimipeli, jossa menestyäkseen on kommunikoitava nelijalkaisen ystävän kanssa “tasavertaisesti”, harjoiteltava uusia komentoja ja hankittava oikeanlaista varustusta. Otetaanpa asiantuntijat avuksi ja käydään läpi skijoringin perusasiat koirien kanssa: komennot, varusteet ja ensiaskeleet.

Perusvaatimukset hiihtämiseen koiran kanssa:

Koirasi tulee rakastaa talvea yhtä paljon kuin sinä. Muuten se ei ole hauskaa kummallekaan. Valtava into koiran juoksemiseen “kieli poskella” voi olla ongelma omistajille, mutta ei tässä lajissa.
Varmista, että koira on terve eikä sillä ole mitään esteitä tällaisille suorituksille. Myös polviesi ja alaselkäsi tulee olla kunnossa.
Jos olet vasta alkanut hiihtää, älä heti ota koiraa mukaan harjoitteluun, sillä jatkuva kaatuilu on väistämätöntä. Eläin saattaa hermostua ja menettää mielenkiinnon skijoringiin ennen kuin se ehtii kokea sen hauskuuden.
Skijoringia voi harrastaa minkä tahansa rodun kanssa, mutta koiran painon tulisi olla vähintään 15 kg. Pieni ystävä voi olla täynnä intoa, mutta se ei ole turvallista hänen terveydelleen.

Agentti K-9 Belle ja hänen ohjaajansa, Alaska 2016

Peruskäskyjen on toimittava moitteettomasti. Uusien “hiihtokäskyjen” opettaminen ei ole vaikeaa. Nopea reagointi on kontrollin edellytys ja suoja tapaturmilta. Vaikeinta on selittää koiralle, että valjaissa se saa vetää narua, mutta muulloin se on kiellettyä.
Tarvitset vyön ja joustavan talutushihnan. Sopii hyvin esimerkiksi urheiluvyö tai kiipeilyvyö. Voit myös hankkia erityisen skijoring-vyön. Talutushihnassa tulisi olla joustava osa, joka ehkäisee kaatumisia ja vahinkoja äkillisen lähdön aikana. Lisätietoja varusteista seuraavassa osiossa.
Kunnolliset ja mukavat valjaat. Pitkäkestoisiin hiihtoretkiin voi lisäksi tarvita vaatteita ja jopa koirakenkiä.

Skijoring-varusteet

Et pärjää ilman juoksusuksia, mutta et tarvitse mitään erityistä. Useimmat eläimet pelkäävät kuitenkin suksia tai yrittävät leikkiä niiden kanssa, joten “esittele” hiihtovälineet koiralle etukäteen.

skijoring-amunizija

Valjaat tai vetovaljaat ovat tärkein osa varusteita. Koiran täytyy tuntea olonsa mukavaksi ja turvalliseksi valjaissa, koska se ei voi pysähtyä milloin tahansa pyytääkseen turhia nyörejä pois. Skijoring- ja canicross-vyön sekä valjaat voi myös tehdä itse.

Aluksi valjaat voi laittaa koiralle tavalliselle kävelylle, jotta se tottuu tunteeseen. Tietenkin sovituksen on oltava positiivinen kokemus, jossa käytetään kehuja ja herkkuja. Näin voit varmistaa, että koko ja istuvuus ovat kunnossa, ilman riskiä, että ensimmäiset hiihtokerrat pilataan hankautuneella kaulalla ja kylkiluilla. Älä koskaan jätä koiraa valjaisiin ilman valvontaa.

Koirakengät ovat kiistelty aihe. Jos et aio totuttaa koiraasi tossuihin, sinun täytyy säännöllisesti tarkistaa tassut jäisten rakkojen varalta. Mutta skijoring-harjoitusten aikana kengät ovat täysin perusteltuja.

snarjazhenie-dla-skidjoringa

Varusteisiin sisältyy myös vesiastia. Älä anna koirasi “syödä lunta”. Jopa avoimella pellolla voi olla lasinsirpaleita ja muita vaarallisia esineitä, puhumattakaan vilustumisriskistä.

Mistä aloittaa

Jos olet aloittelija hiihtämisessä, kannattaa ottaa muutama tunti maastohiihtoa varten. Syrjäseuduilla ja erämaassa kohtaat syvää lunta, jossa koira auttaa tekemään polkua. Tällöin tarvitset leveät sukset, joissa on kohotettu kärki.

Jotkut koirat käyttäytyvät täysin luonnollisesti valjaissa, sillä kaikki mitä tapahtuu herättää niiden luontaisia vaistoja. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa harjoitteluun ja ymmärtääkseen, mitä omistaja niiltä odottaa. Älä luovuta nopeasti, jos eläin innostuu liikaa aluksi, vaan ole kärsivällinen.

skijoring dog

Ensimmäiset hiihtokokeilut tulisi pitää lyhyinä ja aina lopettaa ennen kuin nelijalkainen kumppani osoittaa väsymyksen merkkejä. Näin se ei menetä kiinnostustaan harjoitteluun. Valitse tasaiset reitit, sillä koira vetää paremmin tuttua ja yksinkertaista polkua pitkin. Paikallinen puisto on hyvä lähtöpaikka.

Tehokkain tapa opettaa koirasi skijoringiin on hiihtää yhdessä jo skijoringia osaavan koiran kanssa – koirasi oppii matkimalla. Vaikeinta on opettaa sitä ylläpitämään tasainen nopeus. Ensimmäinen askel on totuttautua tiettyyn hihnan jännitykseen: lähdössä sinun pitää muutaman sekunnin ajan kevyesti jännittää narua ja estää koiraa liikkumasta lennossa, reagoimalla narun jännitykseen. Tässä voi tarvittaessa auttaa toinen henkilö, joka pitää koiraa paikallaan. On muuten paljon verkkomateriaaleja, joissa kerrotaan kuinka opettaa koirasi vetämään (kuulostaa ehkä oudolta, mutta totta).

Skijoringin peruskäskyt

Hiihtotilanteessa kommunikoidaksesi koiran kanssa sinun on omaksuttava muutamia uusia käskyjä ja signaaleja. Voit keksiä omia sanoja tai käyttää perinteistä länsimaista listaa.

“Lain Out”: Koiran pitää ottaa lähtöasento ja vetää hihnaa. Lähtö ei saa tapahtua suoraan hiihtäjän jaloista.
“Hike” tai “Mene”: Käsky lähtöön.
“Vasen” ja “Oikea”: Käännöksiä kannattaa harjoitella reiteillä, joissa on pakollisia mutkia. Joillain koirilla kestää hetki “käsitellä käskyä”, joten yritä antaa käännöskäsky ajoissa.
“Stop”: Aloita jarruttamalla ja anna sitten käsky. Joissain tapauksissa eläin voi tulkita hiihtäjän vastuksen merkiksi vetää voimakkaammin.
“Iisi”: Käsky hidastaa vauhtia.
“Round”: Käännös 180 astetta, paluu lähtöpisteeseen.

Vaikka teistä ja ystävästänne Goofysta ei tulisikaan hiihdon mestareita, saatte varmasti hauskoja hetkiä yhdessä.

Skijoring hevosilla

Tämä on kolmen hengen tiimissä tapahtuva kilpailu – hiihtäjä, ratsastaja ja hevonen. Hevosskijoring on yksi hurjimmista tavoista pitää hauskaa talvella, varsinaista villiä talviseikkailua!

Skijoring hevosilla Mistä on kyse: lumilautailija tai hiihtäjä yrittää pitää kiinni vetoaisasta samalla, kun täydessä vauhdissa kiitävä kilpahevonen vetää häntä jäätyneen järven tai lumisen pellon yli nopeudella 60 km/h. Hevonen tekee äkillisen nykäyksen lähdössä, ja hiihtäjän tärkein tehtävä on pysyä tasapainossa heti alussa. Kilpailuissa ei aina ole ratsastajaa mukana, mikä tekee lajista vieläkin ekstrememmän ja hallitsemattomamman.

Kuten monissa talviurheilulajeissa, skijoringissa murtuu kylkiluita, jalkoja ja polvia murskautuu. Hevoset eivät aina tottele ratsastajaa ja usein kieltäytyvät seuraamasta kilpailureittiä. Hevos-skijoringissa ei ole minkäänlaista tasaisuutta tai hallintaa.

Hevos-skijoring-kilpailuja järjestetään laajalti, muun muassa Puolassa ja Venäjällä.

Kilpailut Puolan Zakopanessa, 2014

Moottoroitu skijoring

1950-luvulla hiihtäjien vetäminen autoilla ja moottoripyörillä oli melko suosittua ja ikuistettiin elokuvassa “Maailman vaarallisin urheilulaji” vuonna 1954. Moottoroitu skijoring menetti joksikin aikaa suosiotaan, mutta on viime aikoina kokenut uudelleennousun Latviassa, Itävallassa ja Alaskassa.

https://www.youtube.com/watch?time _continue=3&v=fJessYxu8CE

Moottoroidun skijoringin pääkilpailu: Arctic Man Classic. Tämä on kilpailu kahden kokeneen urheilijan – hiihtäjän ja moottorikelkkakuskin – muodostamille joukkueille.

Arctic Man on yksi maailman vaativimmista hiihtokilpailuista. Hiihtäjä aloittaa 5800 jalan korkeudesta ja laskee 1700 jalkaa alle kahdessa mailissa kapean kanjonin pohjaan, missä hän kohtaa moottorikelkkapartnerinsa.