Talviurheilun aikana pitää miettiä pukeutumista lämpimänä pysymiseksi. Jokainen ratkaisee ongelman omalla tavallaan. Joku lykkää urheilua kevääseen saakka, joku päättää seuraavalla kerralla pukea enemmän vaatteita… Mutta jotkut pohtivat, mitä vaatteita oikeasti kannattaa käyttää.
Vaatteiden lämmöneristyskyky riippuu useista tekijöistä. Ensimmäinen näistä on ilman määrä vaatetuksen kerroksissa. Tämä tarkoittaa sekä ilmakerroksia vaatteiden välillä että ilman määrää itse kankaan sisällä lankojen välissä ja kuitujen sisällä olevissa ilmakuplissa. Juuri ilmalla on alhaisen lämpöjohtavuuden ansiosta kyky säilyttää kehon lämpöä, erityisesti jos ilma kerrosten välillä on paikallaan eikä pääse vaihtumaan ulkoilman kanssa. Lämmöneristyskyvyn parantamiseksi tulee siis luoda mahdollisimman paljon kerroksia paikallaan pysyvää ilmaa – pukemalla useita vaatekerroksia päällekkäin, mieluiten sellaisia, joissa on ilmaa sisältäviä kuituja (puuvilla, villa ja jotkin synteettiset materiaalit).
Millaisia ominaisuuksia talvimakuupussilla tulisi olla? Siitä voit lukea artikkelistamme, kuinka valita oikea makuupussi retkiä varten.
Tiesitkö, että tietokonepelit voivat auttaa voittamaan korkean paikan kammon? Lue lisää siitä artikkelistamme.
Toinen tärkeä tekijä on kosteuden määrä. Iho hengittää ja tuottaa kosteutta joka hetki, mutta lisääntynyt fyysinen rasitus, kuten nopea liikkuminen, lisää hikoilua. Tämä on täysin normaali reaktio, mutta kylminä aikoina ihon kosteus voi aiheuttaa vilustumista tai vielä pahempaa – hypotermiaa. Toisin sanoen, vaikka hikoilua ei aina voida estää (varsinkaan useiden vaatekerrosten alla liikkuessa), olisi ihon hyvä pysyä mahdollisimman kuivana.
Kaikista ihmiskunnan historiallisesti käyttämistä materiaaleista vain luonnonvilla pystyy tähän. Se voi imeä kosteutta jopa 30 % omasta kuivasta painostaan säilyttäen silti kuivan ja lämmittävän tuntuman.
Valitettavasti heti kun 30 %:n raja ylitetään, villasta tuleva aluskerrasto alkaa tuntua kostealta, eikä lämmöstä ole enää hyötyä. Kankaasta lämpenevä “lämpimän veden” vaikutus kestää hetken, mutta sen jälkeen kosteus alkaa höyrystyä ja siirtyä ylempiin kerroksiin, jolloin lopulta tulee hyvin kylmä. Märät vaatteet lämmittävät ainoastaan sukeltajia, ja silloinkin vain märkäpuvun muodossa. Näin ollen täysin villainen aluskerrasto ratkaisee ongelman vain muutamaksi tunniksi.
Täydellisen ratkaisun tähän dilemmaan keksivät aikoinaan vain pohjoisen kansat, jotka kehittivät poronnahkahaalarit, joissa karvapuoli on ihoa vasten. Poron karva koostuu paksuista, joustavista ja ilmakammiollisista karvoista. Karva ei kutita, mutta on hauras. Kun karvan pää koskee ihoon, se imee kosteutta ja talia, jolloin sen rakenne heikkenee ja karva katkeaa ja putoaa pois. Näin ollen, kunnes karva loppuu kokonaan, ihoa vasten on aina puhdas, kuiva ja lämmöneristävä karvakerros. Lisäksi koska iho puhdistuu ja kuivuu jatkuvasti hikoilusta huolimatta, se pysyy kuivana ja puhtaana (tämän vuoksi pohjoisten kansojen ei tarvitse peseytyä yhtä usein kuin eurooppalaisten, joiden vaatteissa ei ole samanlaisia hygieenisiä ominaisuuksia).
Vaikka karvahaalari on nerokas keksintö, ei se kuitenkaan ole monille saatavilla useista syistä. Tavallisten talviurheilun harrastajien ja kävelijöiden lämmönsäilytysongelmien ratkaisemiseksi vaatesuunnittelijat lähtivät toiselle tielle minimoidakseen kosteuden haittavaikutuksia.
Koska kosteuden poistaminen tai imeyttäminen suoraan materiaaliin osoittautui epäkäytännölliseksi, päätettiin yhdistää yhteen vaatteeseen eri materiaalien ominaisuuksia. Synteettiset materiaalit eivät periaatteessa pysty imemään kosteutta, sillä ne ovat hydrofobisia. Ihoa vasten synteettinen kerros voi kastua nopeasti, mutta kuivua yhtä nopeasti, jos kosteutta imevä kerros vetää kosteuden pois siitä.
Siksi lajeissa, joissa lämmön säilyttäminen pitkään on tärkeää, alettiin kehittää monikerroksisia tuotteita. Suoraan ihoa vasten on synteettinen kerros, ja heti sen jälkeen villa. Villa imee synteettisen materiaalin kosteuden itseensä, jolloin synteettinen materiaali ja iho pysyvät kuivina, villa on likimain kuiva, eikä ilmavirtaus, joka voisi johtaa lämmön menetykseen, pääse syntymään. Joskus lisätään myös kolmas kerros. Ei olekaan yllättävää, että tämä kevyesti vartaloa myötäilevä vaatekappale voi helposti korvata useita kerroksia tavallisia vaatteita.
Karavaanimatkailu on alue, joka on varustettu telttakylää varten. Mutta mitä tarkoittaa karavaanimatkailu pyörillä ? Lue artikkelistamme.
Haluatko oppia parkouria? Lue materiaalimme parkourista aloittelijoille.
Täällä kerrotaan, mitä tarkoittaa atsimuutti ja miten kompassia käytetään.
Urheiluun sopivat termovaatteet
Termovaatteet eivät lämmitä itsestään, vaan ne auttavat meitä säilyttämään kehon oman tuottaman lämmön liikkeessä. Mutta liikkumisen intensiteetti voi vaihdella, ja siksi on kehitetty erityyppisiä termovaatteita urheiluun.
Juoksuun tarkoitetut termovaatteet ovat täysin synteettisiä ja kosteutta poistavia. Juostessa ei periaatteessa voi paleltua, ja kokenut urheilija voi juosta tuntikaupalla (erityisesti, jos muistaa tankata matkan varrella korkeakalorista energiapatukkaa tai muuta vastaavaa). Samalla kuitenkin hikoilu on erittäin intensiivistä. Siksi kosteuden poistaminen ihon pinnalta on erittäin tärkeää – nopeasti ja mahdollisimman täydellisesti. Muuten, kun urheilija pysähtyy, hän saattaa nopeasti kärsiä hypotermiasta.
Matala-aktiivisten lajien kohdalla tärkeää on kerros, joka vähentää lämmönhukkaa – eli villa. Tällaisessa vaatetuksessa on vähän synteettistä materiaalia; kyseessä on ohut kerros, joka istuu tiukasti ihoa vasten ja on usein silmukkarakenteinen. Näihin vaatteisiin voi kuulua synteettisiä materiaaleja, puuvillaa ja merinovillaa. Villaiset termovaatteet sopivat urheilijoiden lisäksi hyvin myös metsästykseen ja kalastukseen.
Toisin sanoen, mitä enemmän synteettistä materiaalia on vaatteessa, sitä nopeammin jäädyt paikoillasi pakkasessa seisoessasi, mutta sitä paremmin pysyt lämpimänä liikkuessasi.
On tärkeää muistaa, että puuvilla imee kosteutta ja hikeä, mutta kastuu nopeasti. Tällaiset mallit eivät sovellu pitkäaikaiseen käyttöön, vaikka ne tuntuvatkin miellyttävämmiltä iholla.
Jos olet allerginen villalle, kannattaa hankkia termovaatteet, joissa on chito-fibreä. Kolmikerroksiset mallit, joissa on chito-fibre, polyesteriä ja modaalia (selluloosapohjainen kuitu, joka muistuttaa viskoosia), voivat sopia niin arkikäyttöön kuin vähemmän aktiivisiin urheilulajeihin.
Millaiset termovaatteet kannattaa valita
Johtavia termovaatemerkkien valmistajia ovat Kratex (USA), Janus (Norja), Guahoo (Suomi), NORVEG (Saksa), Joha (Tanska), ODLO (Sveitsi), Ketch (Ruotsi). Kaikilla näillä merkeillä on erittäin laajoja mallistoja, mutta on epätodennäköistä, että pystyisit valitsemaan sopivan tuotteen pelkän katalogin perusteella. Kannattaa pyrkiä kokeilemaan vaatteita ja arvioimaan, miellyttääkö sen tuntu ihoa vasten sekä istuuko malli hyvin. Saattaa käydä niin, että yhden valmistajan mallit sopivat täydellisesti, mutta ominaisuuksiltaan ja kooltaan samanlaiset mallit toiselta valmistajalta eivät tunnu mukavilta.
Ostopäätöstä tehdessä kannattaa tarkistaa huolellisesti saumat (niissä ei saa olla roikkuvia lankoja, epätasaisuuksia tai aukkoja – kaikki tämä kostautuu käytössä) sekä iholle lähinnä oleva pinta – on parasta olla ottamatta turhaa riskiä. Ihon kutiseminen pakkasessa hiihtäessä on erittäin epämukavaa.
Termovaatteet naisille ja miehille
Miesten ja naisten termovaatteet eroavat vain anatomisesti – koko, rinnan ympärys, lantion leveys. Miesten vaatteet tarjoavat enemmän lämpöeristettyjä vaihtoehtoja, kun taas naisten termovaatteet voivat olla myös täysin arkipäiväisiä. Esimerkiksi hameisiin tarkoitetut shortsit tai ohuet neuleet, joissa on kaula-aukko puseroa varten. Ongelmia voi syntyä, jos vartalon mittasuhteet ovat epätavalliset (on hankalaa löytää sopiva yläosa treenatulle kuntosaliharrastajalle tai saada vaate istumaan tiiviisti sekä runsaan poven että kapean vyötärön ympärille). Yleensä kuitenkin voidaan valita sopiva kokonaisuus, ainakin osista (ylä- ja alaosat voi usein ostaa erikseen).
Moottoroitu riippuliidin on eräs ilmailualuksen tyyppi. Monet taitajat onnistuvat rakentamaan moottoroidun riippuliitimen itse . Lue asiasta tarkemmin artikkelissa.
Top 5 parhaat elokuvat ilmailusta löydät tästä artikkelista .
Termovaatteet vauvoille ja yli 2-vuotiaille lapsille
Vastasyntynyt ja puolitoista vuotta täyttämätön lapsi tarvitsee lämpöä säilyttävät termovaatteet, joissa on vähintään 50 % luonnonkuituja. Ihanteelliset ovat 100 % villasta tai silkin ja villan, puuvillan sekoituksesta valmistetut termovaatteet. Pienille lapsille on myös kaksikerroksisia malleja – alempi kerros on puuvillaa ja ylempi villa. Päällimmäinen haalari riittää varmistamaan, ettei ulkona vaunuissa oleva lapsi palele pitkälläkään kävelyllä.
Erittäin aktiiviselle, yli 2-vuotiaalle lapselle ostetaan kosteutta poistavia synteettisiä vaatteita (polypropeenia, polyesteriä, elastaania jne.) yhdessä puuvillan ja villakerroksen kanssa.
Hyvin energisille lapsille sopii myös täysin synteettinen vaatetus, jonka päälle puetaan villaisia vaatekappaleita.
Miten termovaatteet pestään
Termovaatteiden tulisi istua keholla kuin toinen iho (itse asiassa ne simuloivat juuri sitä). Yleisesti ajatellaan, että niitä tulisi vaihtaa joka kausi tai kahden välein käytön mukaan, mutta kokemukset osoittavat, että hyviltä valmistajilta peräisin olevat vaatteet voivat kestää useita kausia peräjälkeen. Tärkeää on, miten niistä pidetään huolta. Ei ole suositeltavaa lähettää niitä kemialliseen pesuun – villaa ja synteettisiä kuituja varten tulisi käyttää erilaisia kemikaaleja, mutta oletettavasti arvokkaille vaatteille käytetään vain yhtä ainetta. Tässä tapauksessa synteettiset materiaalit voidaan puhdistaa, mutta villa voi vahingoittua. Myös pesulla on omat erityispiirteensä. Pese korkeintaan kerran viikossa ja käytön jälkeen tuuleta ja kuivata – villan tulisi päästä eroon kertyneestä kosteudesta.
Villa ylipäänsä ei siedä hyvin emäksistä ympäristöä, ja useimmilla synteettisillä pesuaineilla on voimakkaasti emäksinen reaktio sekä “sisäänrakennettuja” valkaisuaineita, jotka nopeasti tuhoavat termovaatteiden hienot villakuidut.
Termovaatteet tulisi pestä ainoastaan käsin, mieluiten nestemäisellä saippualla tai hiustenpesushampoolla (koska eläinten villa ja ihmisten hiukset ovat kemialliselta koostumukseltaan lähes identtisiä), ja ne tulisi aina huuhdella huolellisesti. Voit huuhdella pestyn vaatteen 3-4 kertaa tavallisessa lämpimässä vedessä, kerran etikalla hapotetussa vedessä ja sitten taas puhtaassa viileässä vedessä.
Jopa saippuan jäämät (puhumattakaan synteettisistä pesuaineista) iholla käytön aikana voivat aiheuttaa ärsytystä. Termovaatteita ei saa puristaa tai vääntää. Enintään niitä voi hellävaraisesti puristella ja laittaa kuivumaan paksulle pyyhkeelle. Sen jälkeen puolikuiva vaate voidaan ripustaa kuivumaan tuulenvireessä. Muuten kangas yksinkertaisesti deformoituu. Automaattipesukoneiden kohdalla jokainen toimii omalla vastuullaan; yleensä käytetään “herkkää” ohjelmaa ilman linkousta ja lisätään antistaattisia aineita, mutta suosittelen noudattamaan vaatteen pesumerkissä annettuja hoito-ohjeita.
