Surffauksen filosofia
Surffaus on kaunis, dynaaminen urheilulaji, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan.
Mikä hyöty siitä on?
Mikä on aaltojen valloittajien elämänfilosofia?
Miksi surffaus vetää puoleensa yhä uusia seuraajia?
Aktiivinen elämäntapa
Terveellinen elämäntapa surffauksessa
Maailma, joka on täynnä älykkäitä koneita, vapauttaa ihmisen yhä enemmän fyysisestä aktiivisuudesta.
Suurimman osan päivästä ihminen istuu: töissä, liikenteessä, kotona. Ja jopa lomalla useimmat ihmiset vain loikoilevat riippumatossa tai rannalla.
Surffauksessa ihminen on jatkuvasti liikkeessä. Kaikki lihakset aktivoituvat, ja energiankulutus on niin suurta, että aloittelijalle surffauksen jälkeen tulee väistämättä väsymys ja uneliaisuus. Tämä kertoo usein treenaamattomuudesta.
Kun palaa surffausleiristä kotiin, ero aktiivisen ja passiivisen elämäntavan välillä tuntuu erityisen suurelta.
Mutta emotionaalinen nousu ja elämänilon lisääntyminen motivoivat ihmistä jatkamaan urheiluharrastuksia.
Herää vahva halu liikkua ja pitää itsensä erinomaisessa fyysisessä kunnossa.
Useimmat surffausmatkoille osallistuneet muuttavat matkan jälkeen elämäntapansa kohti aktiivisempaa fyysistä elämää.
Hyvä fyysinen kunto
Fyysinen kunto surffauksessa
Mitä parempi kunto, sitä pienempi loukkaantumisriski, sitä enemmän aaltoja voi “ratsastaa” ja sitä enemmän nautintoa surffaus tarjoaa. Surffaus kannustaa aktiivisiin vesiliikuntaharrastuksiin.
On parempi kuin vain pulikoida altaassa – kannattaa oppia uimaan oikein ohjaajan opastuksella ja harjoitella sukeltamista hengityksen pidättämisen kanssa.
Nämä taidot voivat joskus olla surffaajalle elintärkeitä. Vielä hyödyllisempää on uida avomerellä.
Surffauksen perustana ovat monimutkaiset koordinaatioliikkeet.
Kaikki harjoitukset, jotka kehittävät tasapainoa ja koordinaatiokykyä, auttavat hallitsemaan surffilautaa. Parhailla surffaajilla on aina hyvä venyvyys ja joustavuus. Tämä kehittyy esimerkiksi itämaisilla kamppailulajeilla, joogalla ja voimistelulla.
Kestävyys kasvaa kardiovaskulaarisilla harjoituksilla: juoksulla, pyöräilyllä. Nopeinta kehitystä havaitsevat ne, jotka harrastavat aktiivisesti uintia, tanssia, akrobatiaa, trampoliinilla hyppimistä tai pilatesta.
Surffaajilla ruokavalio muuttuu luonnollisesti terveellisemmäksi. Intensiivinen liikunta puhdistaa kehoa ja vähentää kiinnostusta keinotekoisesti tuotettuihin tuotteisiin.
Ihmiset alkavat valita makuaineista ja väreistä vapaita terveellisiä elintarvikkeita, juoda puhdasta vettä ja luonnollisia mehuja.
Surffausmatkan aikana urheilija voi pudottaa 3–10 kiloa ilman ruokavaliorajoituksia. Kaunis, kiinteä keho tuo ainutlaatuisen tunteen keveydestä, itsevarmuudesta ja ylpeydestä.
Lepo ja palautuminen
Lepo surffauksessa
Surffaus opettaa suhtautumaan vakavasti lepoon ja kehon palautumiseen.
Väsymys ja voimattomuus ovat sallimattomia merellä. Energiankulutus on niin suurta, että hajoamista ja ylikuntoa on vältettävä.
Tottumus kuunnella itseään kehittyy, ja keinoa palauttaa voimia hieronnalla, venyttelyllä, kävelylenkeillä ja kevyellä uinnilla pidetään arvossa.
Tarvitaan myös taukoja harjoittelussa kokonaisvaltaisella lepäämisellä ja nukkumisella. Lepopäivät ja palautuminen eivät ole merkki heikkoudesta vaan osa ylikuormituksen ja stressin ehkäisyä.
Yöjuhliminen on palautumisen vihollinen. Hyvä tapa herätä aamunkoitteessa surffatakseen optimaalisissa olosuhteissa vastaa ihmisen biologista rytmiä.
Paras vaihtoehto on, ettet lykkää nukkumaanmenoa ja heräät ilman herätyskelloa, koska olet levännyt riittävästi ja tunnet aamulla energiaa sekä voimaa.
Urheilua älyköille
Älykkyys surffauksessa
Äärimmäinen harrastus vaatii kykyä “lukea” merta, tietoa säästä, varusteista ja paikallisista luonnonolosuhteista.
Ennakointi vähentää ahdistusta ja lisää itseluottamusta.
Veden elementti ei anna anteeksi virheitä.
Taukojen aikana, istuessaan rannalla, surffaajat tarkkailevat muita ja oppivat heidän taidoistaan.
Kun ihminen ymmärtää meressä tapahtuvat prosessit, hän lakkaa pelkäämästä vettä.
Pelon voittaminen
Pelko surffauksessa
Etääntyminen luonnosta synnyttää meissä perusteettomia pelkoja joella, metsässä tai kohdatessamme minkä tahansa luonnonvoiman.
Kaikki surffauksen aloittelijat tuntevat lamaannuttavan pelon tunteen. Jos tämä tunne saa vallan, pelko voi muuttua paniikiksi, joka voi johtaa hallinnan menettämiseen. Kokeneet surffarit sanovat, että pelko on luonnollinen reaktio vaaraan ja tärkeä motivaattori selviytymiselle, mutta tätä tunnetta on hallittava, kuten kaikkia muitakin.
Valtameren jättiläisaaltojen valloittaja Laird Hamilton ehdottaa, ettei pelkoja pidä välttää, vaan niiden kanssa on kohdattava kasvotusten.
Pelkääkö haita – opi niistä kaikki ja kohtaa hai vedessä.
Kokeneet ratsastajat ovat ihmisiä, jotka ovat voittaneet pelkonsa. He ovat kokeneet ilmalennot kaatuessaan, laudan menetyksen, törmäyksen matalikkoon, kaatumisen ja pitkän ajan veden alla – kaiken tämän jälkeen he väkisinkin vahvistuvat henkisesti.
Surffaaminen vaatii tasapainoa fyysisen terveyden ja psykologisen valmiuden välillä.
Stressi ja riski
Riski surffauksessa
Surffaus on erinomainen stressin ja masennuksen vastainen keino.
Ajatus, että extreme-urheilu liittyy hermostuneisuuteen ja on siksi haitallista, on väärä. Tässä lajissa kehitetään sopeutumiskykyä hermorasituksiin, ja keho mobilisoituu.
Kun ratsastaja joutuu jälleen äärimmäiseen tilanteeseen, hän kokee sen jo tavallisena. Surffauksessa kehittynyt stressinsietokyky auttaa pysymään rauhallisena ja tasapainoisena arjessa.
Päivittäinen annos adrenaliinia, joka saadaan valtameressä, karkottaa tylsyyden.
Urheilija tekee päätöksiä hetkessä useiden muuttuvien tekijöiden perusteella: tuulen (kokeilepa pysyä brittiläisten tuulien armoilla!), aallon, laudan liikkeiden ja oman kehon mukaan.
Havaijilainen surffaaja Woody Brown myönsi, että hän nautti päästä mahdollisimman lähelle kuolemaa ja sitten livahtaa siltä karkuun. Tämä toi hänelle elämän huippuhetkiä.
Extreme-urheilu on riskiä, joka tapahtuu epävarmuustilanteessa, vapauden valinnan yhteydessä, ilman varmuutta lopputuloksesta. Taito ja tarkka laskelma ratkaisevat kaiken. Mitä suurempi riski, sitä arvokkaampi voitto.
Positiiviset tunteet
Tunteet surffauksessa
Havaijilainen Jerry Lopez huomautti, että surffaus voi hetkessä nostaa mielialaa. Syynä voi olla yksi kaunis aalto tai yksinkertainen liike.
Tunnettu urheilija vertasi aaltoa musiikkiin ja hyvää lautaa rakkaaseen tanssipariin.
Vesi pinnalla liukuminen herättää myrskyn positiivisia tunteita: inspiraatiota, vapauden ja lentämisen tunnetta sekä painovoiman katoamista.
Se ei ole pelkkää nautintoa; siinä on urheilijoiden mukaan henkinen ulottuvuus, joka erottaa sen muista jännittävistä harrastuksista. Tämä ainutlaatuisuus saa palaamaan veteen yhä uudelleen.
Syy matkustaa
Surffaus ja matkustaminen
Etsiessään mielenkiintoisia aaltoja, extremelajien harrastajat kiertävät maailmaa, tutustuvat uusiin paikkoihin, kuten
Biarritz
.
Upean kauniit maisemat, historiallisten tapahtumien ainekset ja syvälle ulottuvat perinteet tulevat matkaajien elämän osaksi ja jättävät kirkkaita muistoja.
Mutta voimakkaimman vaikutuksen tekevät kauniit, rohkeat, vahvat ja harmoniset ihmiset, jotka jakavat toistensa arvot.
Surffausklubeissa ja rannikoilla vallitsee upea nuoruuden, kilpailuhenkisyyden ja keskinäisen tuen ilmapiiri.
Tämä on aktiivisten ihmisten maailma, ihmisten, jotka kaipaavat elämyksiä ja ovat valmiita muuttamaan itseään. Uudet surffituttavuudet kasvavat usein uskolliseksi ystävyydeksi.
Tutustuessaan maailmaan ja ihmisiin, matkaaja oppii tuntemaan itseään paremmin.
Älä kiellä itseltäsi iloa vierailla Albufeirassa tai Balealissa .
Miten surffaus muuttaa luonnetta
Luonne surffauksessa
Monet urheilijat puhuvat itsensä kehittämisestä ja pyrkimyksestä tavoittaa idolinsa.
Joillekin ovat vaikuttavia ennätysten rikkojat, jotka ovat “valloittaneet” jättiläisaallon, kuten irlantilaisen , toisille taas elegantit tyylitaiturit ja virtuoositemput.
Laird Hamilton sanoo, että hän työskentelee koko elämänsä heikkouksiensa parissa, kunnes ne katoavat kokonaan, ja neuvoo muita tekemään samoin.
Kamppailu hallitsemattoman luonnonvoiman kanssa vaatii keskittymistä ja omistautumista.
Sion Miloskyn, sankarillisen aallonvalloittajan ystävä, kertoo, että tämä ei koskaan tehnyt mitään puolivillaisesti. Kaikki tai ei mitään, upeasti tai ei ollenkaan! Jokaisen askeleen harkinta, toimintasuunnitelman pohdinta ja äärimmäinen ponnistelu toteutuksessa! Sion piti sanaansa ja noudatti periaatteitaan tarkasti.
Surffaus opettaa itsehillintää ja määrätietoisuutta. Kuinka houkuttelevaa onkaan rynnätä pitkän odotuksen jälkeen ensimmäiseen kauniiseen aaltoon! Mutta kaatumisen sattuessa kaikki seuraavat aallot iskevät päähäsi.
Toinen tärkeä piirre on kärsivällisyys. Sitä tarvitsee eivät vain aloittelijat.
Tekniikan ja tyylin parantaminen vie pitkän ajan. Liikkeiden sulavuuden kehittämiseksi surffarit käyttävät videokameroita.
Jos treenaamisessa ei ole järjestelmällisyyttä, jonkin ajan kuluttua on aloitettava kaikki uudelleen. Parhaat surffarit hiovat taitojaan vuosien ajan.
Extreme-urheilijat ovat kehittäneet omat käyttäytymissääntönsä, turvallisuusohjeensa ja vaatimuksensa varusteille. Vuonna 2006 julkaistiin “Surffarin säännöstö”, jonka kirjoittivat Shaun Tomson ja Patrick Moser. Se opettaa vastuullisuutta ja periaatteellisuutta vaarallisessa lajissa.
Elämänfilosofia
Surffauksen filosofia
Surffaaminen muuttaa näkemyksiä arjesta. Kaikki surffaajat ovat hieman filosofeja.
Aina riskejä ottaessaan he tulevat tahtomattaankin pohtineeksi elämän tärkeimpiä arvoja ja omaa tarkoitustaan siinä.
He ovat vahvoja ihmisiä, jotka ymmärtävät, mitä he haluavat.
Greg Noll kutsui itseään “onnelliseksi mieheksi” kirjassaan “Life on the Edge”, koska hän “teki vain sitä, mitä rakasti”.
Laird Hamilton uskoo, että intohimo löytyy meistä itsestämme, eikä muiden ihmisten toimintaa pidä ottaa vertailukohteeksi.
Tässä muutamia tunnettujen surffaajien elämänsääntöjä:
- Hamiltonin mukaan suurin vihollisemme sijaitsee korviemme välissä. Jos pyöritämme pään sisällä jotain ajatusta, annamme sille elämän.
- Jerry Lopez jakaa periaatteensa: ennen kuin arvostelee jotakuta, hän asettaa itsensä tämän henkilön asemaan ja yrittää nähdä maailman hänen näkökulmastaan.
Urheilu opettaa olemaan luovuttamatta ja liikkumaan eteenpäin, sillä aina löytyy isompi aalto. Muussa tapauksessa ajaudut alas.
Surffaus ja pitkän iän salaisuus
Pitkäikäisyys surffauksessa
Yleisesti uskotaan, että surffaaminen on terveiden ja nuorten harrastus.
Monet tunnetut surffaajat kuitenkin uskovat, että surffaus sopii kaikille iästä riippumatta, rajoituksia asettaa vain ihminen itse.
Laird Hamilton valloitin 50-vuotiaana hirmumyrsky-aallon Teahupoon, ja Gary Linden haastoi Havaijilla pelottavat “Jaws”-aallot 65-vuotiaana ja voitti ne.
Tunnettu havaijilainen urheilija Annona Napoleon oli nuoruudessaan osittain halvaantunut, mutta aloitti surffauksen. Kuvausten aikaan hän ratsasti aalloilla 60-vuotiaana.
Dokumenttielokuva Surfing for Life kertoo urheiluveteraaneista, jotka “seuraavat onneaan” ja hallitsevat lautansa upeasti.
- Hänen maanmiehensä, surffaaja Wally Brown saavutti riippuliitimellä korkeuden ennätyksen 3810 metriä maanpinnan yläpuolella 59-vuotiaana. 88-vuotiaana hän aloitti työt kuntoutuskeskuksessa, ja surffasi vesillä vielä 91-vuotiaaksi asti.
- Kalifornialainen valokuvaaja ja surffaaja John Ball ajoi skeittilaudalla vielä 92-vuotiaana.
Pitkään eläneet urheilijat ovat pysyneet uskollisina surffauksen periaatteille: pääasia on tunnistaa omat kykynsä, saavuttaa enemmän joka päivä ja olla luovuttamatta! Näiden sankarillisten extremelajien harrastajien elämä jatkaa inspiroimista suurtekoihin ja tuo uskoa ihmisen rajattomiin mahdollisuuksiin!
