Vapaasukellus ja jooga ovat välineitä kehon ja mielen tuntemukseen. Hengityksen pidättelyllä tapahtuvan vapaasukelluksen aikana keskittyminen ja kehon hallinta ovat keskeisessä asemassa, samoin kuin kyky ymmärtää elimistön toimintaa epätavallisessa ympäristössä. Joogan tekniikat auttavat vapaasukeltajia ja uimareita oppimaan kehonsa hallintaa.
Apnea-jooga hengityksen harjoitteluun
Tämä tekniikka on suunniteltu erityisesti vapaasukeltajien kestävyyden kehittämiseen syvyyttä kohti. Menetelmän kehittäjä Aleksandr Dudov suunnitteli harjoitukset alun perin omaan käyttöönsä. Yksilölliset asanat apnea-joogan harjoituksissa mahdollistivat hänelle syvemmälle sukeltamisen. Henkilökohtaiset ennätykset johtivat oppilaiden ohjaamiseen, mikä tuotti hyviä tuloksia.
Apnea-joogaharjoitus:
Apnea-jooga perustuu hengityksen hallintaan ja rintakehän avaamiseen. Hengityksen pidätykset harjoituksen aikana ovat lyhyitä ja noudattavat tiettyä rytmiä. Harjoitussykleissä on selkeä rakenne. Vuosien käytännön aikana on kehitetty useita toisistaan merkittävästi eroavia ohjelmia, jotka on suunnattu hengityksen pidättämisen keston ja hengitysrytmin harjoitteluun, kehon sisäisten reaktioiden keskittymiseen sekä mielen puhdistamiseen.
Harjoitukset sisältävät monia dynaamisia liikkeitä, jotka tuovat energiaa ja vapauttavat ajatusprosessia tehottomista häiritsevistä reaktioista. Tämä joogamuoto johtaa kirkkauteen eikä päinvastoin – tunnit suojelevat mieltä maksimaalisesti meditaation liialliselta syventymiseltä.
Tekniikka on vielä suhteellisen tuntematon ja melko nuori. Menetelmän luoja valmistelee kirjallista opasta, “harjoitusrakennussarjaa”, jossa kaikista apnea-joogan ohjelmista kerrotaan yksityiskohtaisesti.
Plavita-sadhana Sidorskilta
Tämä erityinen uintijoogatekniikka on olympiatason urheilijoiden käytössä harjoituksissaan. Plavita-sadhaa voidaan kutsua vedessä tehtäväksi hengitysjumpaksi, joka sisältää erilaisia uintityylejä sekä veden alla että veden pinnalla erilaisilla hengitysrytmeillä.
Esimerkkejä harjoituksista, jotka keskittyvät hengityksen hallintaan plavita-sadhanassa:
Esimerkkejä kestävyysharjoituksista:
Plavita-sadhanaharjoitus uima-altaassa:
Järjestelmän loi A.V. Sidorski, yhdistämällä pakkaustekniikat eli plavini-pranayaman, meditatiivisen keskittymisen ja klassisen uinnin – urheilullisen, vedenalaisen ja vapaasukelluksen.
Plavita-sadhanan tunnit suoritetaan eri matkoilla ja niihin kuuluu erilainen kuormitus, hengityksen pidättäminen sekä syvyyden ja hengitysrytmin vaihtelu. Tekniikan hallinnassa uimataito ja mukavuus vedessä ovat olennaisia lähtökohtia, ennen kuin hengitysharjoituksiin voidaan keskittyä.
Alla oleva taulukko esittää yleisiä elementtejä harjoituksia varten:
Uintijoogaharjoitusten taulukko
Veteen liittyvät hengitysharjoitukset kehittävät kestävyyttä, opettavat mukavaa hengityksen pidättämistä ja rentoutumista lihaksissa, jotka eivät osallistu uintiin. Tämä vähentää hapenkulutusta. Jo ensimmäisistä harjoituskerroista lähtien sukeltaja oppii hallitsemaan ilmanpuutteesta johtuvan paniikin, mikä auttaa säästämään hapen kulutusta.
Pranayama vedessä: Plavini Pranayama
Täysi hengityksen hallinta voidaan saavuttaa pranayamalla vedessä – hengitysharjoituksella, joka kehittää keuhkoja, “nieltyä hengitystä”, palleatyötä, kehotietoisuutta ja mielenhallintaa.
Pranayama muuttaa happi-hiilidioksiditasapainoa tehokkaimmalla ja turvallisimmalla tavalla, valmistaen kehoa vedenalaisen ympäristön olosuhteisiin.
Pranayama ja hengitystekniikat:
Plavini pranayama on epätavallinen harjoitusmuoto. Sen ydintarkoituksena on ilman nieleminen ruokatorven kautta luoden ilmatilaa varastoksi. Plavini pranayama on harvinainen käytäntö, koska siihen perehtyneitä ohjaajia on hyvin vähän, ja sen erityiskäyttökohde on kehon kelluttaminen veden pinnalla.
Palleahengitystekniikka:
Ammattiurheilijoiden tunnustamat joogan käytännöt ovat vakavaa tiedettä. On erittäin tärkeää löytää pätevä ohjaaja, joka ohjaa sinua ja auttaa sinua valitsemaan oikean polun fyysisiin ja henkisiin harjoituksiin. Tärkeintä on aloittaa oikein ja aina noudattaa turvallisuustekniikkaa.